tiistai 27. lokakuuta 2015

Paihia, kaupunki pohjoisessa

Maanantai 26.10.2015

Aamu alkoi ajoissa. Heräsin jo 6:30, kun ensimmäinen asukas yritti hiljaa keräillä tavaroitansa huoneesta. Pötköttelin sängyssä vielä tovin, kunnes jaksoin nousta suihkuun. 
Hain viereisestä kahvilasta laten ja menin istuskelemaan rannalle. Rannalla ei juuri ollut ihmisiä ja sai olla rauhassa. Ilma oli lämmin ja aurinko nousi hiljalleen ylös. Täällä on niin kaunista! Tovin istuskeluani lähdin hostellille. Henkka oli juuri herännyt. Kirjauduttiin ulos huoneistamme ja lähdettiin käymään ruokakaupassa. 
Kirjauduttiin uuteen hostelliin sisälle, mikä sijaitsi YHA hostellin vieressä, siis aivan naapurissa, seuraava rakennus (Bay Adventurer). Otettiin kaksi yötä paikasta. Hostelli oli paljon siistimpi, kuin edellinen. Täällä on uima-allas, lämmin "spa", eli palju, tenniskenttä, kaks keittiötä, pesutilat ja muut. Sain valittua itselleni 6 hengen huoneesta alasängyn, mikä on parisänky! Pari yötä siis luksuksessa ja saa nukkua x asennossa! Ihanaa! 


Mun sänky! 


Allas ja tenniskenttä

Henkka kävi eilen varaamassa Kerikeristä sukelluskurssin, mikä kestää 4 päivää. Tämän päivän saa kuulemma vain opiskella etänä, eli lukea.
Päätin jo aamulla, että tänään on rento päivä. Tutustun kaupunkiin, kuuntelen musaa ja otan iisisti, etsin töitä! 
Töiden etsiminen osoittautui jo eilen hankalaksi Paihialla. Täällä on niin paljon turisteja ja reppureissaajia. Eilen matkalla näin Kerikerissä, mikä on naapuri kaupunki/kylä peltoja. Siellä varmaan olis duunia, mutta en aio viettää aikaa nyt pellolla. 
Selailin nettiä ja helpx. Löysin ilmoituksen viereisestä hostellista, etsivät siivoajia majoitusta vastaan. Ikävä kyllä hostelli oli se, missä yövyttiin eka yö. Ei niin kiva paikka viihtyä pidempään. 
Laitoin yhteen heppavaellus talliin viestiä. Vaativat kunnon englannin kieltä, mutta kirjoitin viestiin rehellisesti, että treenailen vielä kieltä ja se ei hyvin luonnistu vielä. Tää mun englanti on aika rallienglantia, Kimi Räikkös tyyliin. 
Talli ettii avustajaa vaelluksille ja hevosten kanssa. Kuinka unelma! Palkaksi saa majottua, netin, ruokaa. Tää kelpaa mulle! 
Meni noin puoli tuntia ja hieman nopeasti englantia puhuva mies soitti mulle. Tovi puhuttua mulle, rauhoitti nopeutta kielessä ja tajusin kaiken mitä setä mulle sanoi! Sanoi, että haluaisivat mut heti sinne, mutta sanoin että voin aloittaa vasta loppuviikosta. Lupasi palata iltapäivällä uudestaan, kun oli jutellut vaimonsa kanssa. Ehtona mulla on, että mun tulee tulla toimeen muiden ihmisten ja turistien kanssa. 
Jatkoin netin selailua innostuneena. 
Meni hetki ja setä soitti takaisin. Saisin paikan. Ei tarvinnut miettiä sekunttia pidempään ja jees! Paikka on mun. 
Onnellinen Sari kirjottelee! Ainii ja voiko nyt paremmin aikaa käyttääkkään, kuin kirjoittaa esim blogia biitsillä istuskellen auringonpaisteessa! Sitä mä teen! 

Iltapäivä meni hengaillessa. Käytiin kattomassa Haruru putousta lähellä Paihian kaupunkia ja käveltiin vähän jollain luontopolulla, mikä meni waitangiin. Kuvasin videota jostain ihme haikaran ja pingviinin sekoitus vesilinnuista. Niillä oli mielettömästi pesiä parissa puussa. 
Puut oli mahtavia. Jos olisin Tarzan, kiipeilisin niissä. -Oonki vaan Jane, joten pysyn maassa.
Sää on muuten aika lämmin! Eilen väittivät yhen baarin mainoksessa, et +26. 

Luontoretki on kävelty. Lähettiin parkista autolla, niin huomattiin Henkan kanssa, että joku on laittanut parkkipaikan kiinni ketjulla. Käytiin vähän ihmettelemässä asiaa ja joo kyltissä luki "suljetaan kello 5 illalla". Pari muslimia siinä aidan takana pyöri ja mulle tuli heti fiilis, et oliko ne sulkenu sen aidan. Ei ollu. Henkka pääs parkista pois kuitenkin. Jeesattiin se vähä semmosta extreme reittiä isolle tielle. 
Kuva tapahtuneesta (panorama kuva).


:D :D 

Isoja puita luontopolulla





Sunnuntai aamu. Tiet vie erilleen

Sunnuntai aamu alkoi starttailemaan. Sovittiin Hannan kanssa, että Hanna jatkaa Hastingsiin ja mä käyn kokeilemassa onnea pohjoissaarella. Hanna lähti siis takasin sinne The Rotten Appleen missä oltiin pari viikkoa.
Lähdin Henkan kyydissä pohjoseen määränpää oli x. Päätin, että etsin itelleni duunia hostellista tai jostain. Yksin on selvittävä ja selviytyjähän mä olen. 
Paikka x oli siis kysymysmerkki, koska mulla ei oo hajua mihin jään. Olin katsellut, että Kerikerissä etsitään reissaajien hostelliin siivoajaa majoitusta vastaan. Laitoin sinne meiliä ja jäin odottelemaan vastausta.
Lähdettiin ajelemaan ja Henkallakaan ei ollut käsitystä mihin kaupunkiin saa edullisesti hyvän sukelluskurssin. Pohjoseen on siis Rotoruasta matkaa ainakin 5-6 tuntia autolla. 
Oltiin noin tunti matkustettu, kun Henkka sai vastauksen sattumalta Kerikeristä. Aloittaa siellä kurssin maanantaina. 
Mä odottelin vielä vastausta Kerikeristä.. 

Jo Rotoruasta lähdettyä, oli uskomattoman upeita maisemia. Lampaita Rotoruan lähelläkin on tuhansia. Lehmiä samoin. Maisemat vaihtelee ja on palmuja, havupuita, laitumia, epätasaista maata.. 

Soitin Kerikeriin hostelliin, valitettavasti oli täysi, eli duunia sieltä ei saisi. 
Kateltiin kuitenkin hostellia Paihialta, se on Kerikerin lähellä (ranta kaupunki). Löydettiin YHA hostelli ja soitettiin sinne. Saatiin majapaikka sieltä. Matkaa sinne on noin 6h autolla. 
Paihia on siis todella pohjoisessa, siellä saattaa myös nähdä kiiwi lintuja :) 

Matka meni aika reippaasti. Käytiin Kerikerissä varaamassa Henkalle sukelluskurssi ja se haki jotain tavaroita kurssia varten. 
Päästiin Paihialle. Hostelli oli aika öö. Ulkoisa. Huoneet oli ihan kivat. 8 hengen huone pienellä veskillä ja suihkulla. Mun huoneessa nukkuu siis 7 saksalaista + mä. 
Käytiin syömässä ja otettiin hostellilla pari bisseä. Eka kerta tän reissun aikana, ku join enemmän ku puol lasia. Juteltiin muutaman kundin kanssa. Yks oli sveitsistä, yks tais olla  jostain muualta, yks intialainen ja brasilialainen. Ne oli Aucklandissa kielikoulussa, mutta lomailemassa täällä Paihialla. Jutskailtiin niitten kanssa tovi, kunnes päätettiin käydä paikallisessa kuppilassa juomassa yhet. Kuppila oli joku bilisbaari ja siellä tuli samalla sunnuntai aamun rugby peli uusintana. Täällä paikalliset on ihan rugby faneja. Vähän, ku jenkkifutista, mutta ei siltikään, kai. No Uusi-Seelanti voitti kuitenkin! 

Waitomo lauantai

Waitomo ja lauantai

Mietittiin mitä keksitään lauantaina. 
Oltiin jo aiemmin mietitty, että olis siisti nähä kiiltomatoja. Niitä mennään kattomaan veneellä kallion sisään luolaan.
Hanna halus chillailla päivän. Käytiin kattomassa Henkan kanssa respasta, jos löydettäis jotain tekemistä. Meijän Grand hotellin respassa myydään siis kaikenmaailman erikois paketteja, jos haluu olla turistina. Löydettiin respasta esite, missä oli kiiltomato reissu. Päätettiin lähteä ajamaan Waitamoon, noin 150km päähän Rotoruasta.

Waitomoon päästyä, käytiin kyselemässä läheisestä infosta mitä täällä voi nähdä. Saatiin esite kiiltomato paikkaan ja yks kartta missä näkyi Marokopa falls, vesiputous. Lähdettiiin suunnistamaan kohti kiiltomatoja. Matkalla vuorella pysähdyttiin ottamaan kuvia lampaista. Niitä on mielettömästi täällä! Lisäksi nää maisemat! Ei voi kameralla edes näyttää, miltä täällä oikeasti näyttää!!! 

Paikka oli aika lähellä Waitamoa. Turisteja oli paljon. Löydettiin suht edullinen reissu, missä pääsee veneellä luolaan. Reissu kestää 45 minuuttia. Päätettiin ottaa se. 
Kierrettiin ensin luolan sisällä ja turistiopas kertoi meille luolasta ja madoista ja miten ne on löytynyt. Täti oli joku Maori, eli paikallinen asukas. Nähtiin matkalla vähän kiiltomatoja, ne roikku kallion seinässä (katossa) ja hohti.

Kuva yllä, voitte lukea paikasta.
Päästiin luolan sisällä veneeseen. Piti olla aivan hiljaa. Vene lähti liikkumaan pimeässä. Laitoin hupun päähän, etten kuule ylimääräisiä ääniä.. Näkyi jotain ihan uskomatonta, aivan kuin tähtitaivas olis ollu pään päällä.. Uskomatonta! Niitä oli aivan mielettömästi ja ne hohti pimeässä!! Ihan hullua! 
Luolassa ei saanut kuvata mitään, siitä piti huolta "perämies" takana. En siis voi, kuin sanoa et kantsii nähdä noi madot! Kuin tähtiä kalliossa.
Luolasta päästyämme, suunnattiin hampparien jälkeen katsomaan vesiputousta. Lähdettiin ajelemaan putouksille. 
Tie oli mutkaista ja kartan näyttämät kilsat ei kyllä pitänyt paikkansa. 
Ajettiin yhden mutkan ohi, kun siinä oli kyltti "natural bridge 5mins". Päätettiin pysähtyä katsomaan mikä silta. Lähdettiin metsään, mikä alkoi ylittämällä silta joen yli. Jatkettiin metsään.. Täällä on turvallista liikkua, koska täällä ei oo mitään vaarallisia eläimiä tai hämähäkkejä, saatika käärmeitä. Peura on isoin metsässä elävä liikkuja. 


Jatkettiin matkaa polkua pitkin, kunnes vastaan tuli silta, mikä meni taas joen yli. Silta huojui hieman. Käveltiin sillan yli ja alkoi puinen silta, mikä oli rakennettu kallion ja joen väliin.. Kallion seinä oli aivan märkä, vaikka ulkona ei satanut. Siinä kasvoi jotain sammalta ja näytti, kuin olisi ollut vesikasveja. 
Oli ihan hiljaista.. Ainoat äänet mitä kuului oli, veden tiputus ääni ja meidän askeleet. Käveltiin eteenpäin ja nähtiin jotain mieletöntä! Korkea "silta" kallion sisällä, joki meni sen läpi. En oo varmaan ikinä nähnyt mitään näin mageeta paikkaa! Käveltiin portaita ylös päin luolan sisään.. Uskomattoman rauhallinen paikka.. Mieletöntä. Tää maa vaan yllättää uudestaan ja uudestaan! 








Jatkettiin matkaa autolla kohti putouksia.. Tie jatkui mutkaisena. Löydettiin taas uusi näkemisenarvoinen paikka! "Piripiri caves". 
Sinnekkin oli 5 minuutin kävelymatka. Noustiin ensin jyrkät puiset portaat ylös keskemmälle metsää, sitten laskettiin portaat alas. Alhaalla oli luola, mihin meni portaat alas. Käytiin kurkkimassa hiljaista luolaa, missä oli vettä pohjalla. Magee paikka tämäkin! 


Yllä kuvat luolan sisältä




Jatkettiin taas matkaa vesiputouksille, mitäköhän me vielä löydetään matkalta :D

Päästiin putouksille, vihdoin. Jätettiin auto tienreunaan. Putouksilta tuli juuri yks skotti, mikä sanoi että paikka on uskomaton ja pakko nähdä! Kertoi työskentelevänsä läheisellä lehmä-lammas tilalla ja oli myös reppureissaaja. 
Käveltiin putoukselle päin. Kuohunta taas vain yltyi ja ilma tuntui kostealta.. 
Se oli isoin putous mitä oon ikinä nähnyt!!! Nyt oon nähny vesiputouksen! Mieletöntä, huhuhuh! Näyttää kuvassa pieneltä, mutta on jotain ihan muuta! 
Otin vähän videota paikalta. Putouksen alla oli myös sateenkaari! Puhelimet ja vaatteet kostui, koska putous kuohui niin kovaa! Huhuh!!! Vau!!!






Kotimatkalla nähtiin vielä pari aasia, strutseja ja poneja.




maanantai 26. lokakuuta 2015

Hobitit perjantaina 23.10 ja höyryävät mutakuopat

Heräiltiin aikaseen ja meillä oli tarkotus suunnata katsomaan heti aamusta Green and Blue järviä. Ne oli vierekkäin. 
Hobittilaan bussi lähtisi vasta klo 13:15, joten aikaa oli. 
Lähdettiin ajelemaan kartan mukaan järviä kohti. Otettiin matkalta yks liftarikin kyytiin. Poika oli saksalainen rastapää reppureissaaja. Todella puhelias ja ilonen tyyppi. 
Huomattiin hetken eteenpäin ajaessamme, että ollaan ajettu vähän väärää tietä järville. Päätettiin kääntyä ympäri ja reissaaja hyppäs pois kyydistä.
Lähdettiin ajamaan takasinpäin. Pysähdyttiin matkalla katsomaan kuplivia mutakuoppia. Rotorua on näistä tunnettu. Kuplat on mielettömän pahan hajuisia! 
Jatkettiin matkaa.. Matkalla nähtiin kolme autoa mitkä ajoi peräkanaa. Ensimmäisen auton kyydissä oli kaksi pyörää, mitkä raahautui auton perässä. Kohta sattuu!! Yritettiin painaa kavereille torvea ja vain meidän edessä oleva auto väisti keskelle tietä? Kai se luuli, et meil ei toimi jarrut. Katottiin, että kohta lentää pyörät. Jätettiin turvaväliä, kun taas edessä oleva pyörien perässä oleva ajoi vain lähempänä ja lähempänä. 
Niinhän ne pyörät irtos perästä ja mikä sekaannus. Kaikki autot pysähty ja tää kaveri miltä ne pyörät lens, ei ees tajunnu et pyörät oli pitkin tietä :D varmaa hyvässä hapessa.
Päästiin järvelle. Toinen järvi oli green ja toinen blue, mutta meijän mielestä ne näytti samalta :D pari ankkabussia ajeli järvessä. Ne on siis turistibusseja, mitkä menee myös veteen. 




Lähdettiin järviltä kohti Rotoruaa. Hobitti bussi lähtee kohta! Käytiin hakee matkalta pizzat.
Bussi lähti vähän myöhässä kohti Matamataa.
Saatiin bussikuskilta hobittikartta. Matka kesti kauan.

Päästiin perille hobittilaan. En ihmettele, miks leffa on kuvattu täällä! Niin upeeta! Oli pikkumökkejä ympäriinsä. Mentiin turistioppaan kanssa porukassa ja se kertoi jokaisen mökin asukkaat. Mökkejä oli paljon.
Oli joku puu mikä oli haettu vaan ja just kuvauksia varten paikalle ja vähän fiksailtu.. 

Saatiin lopuksi hobittimukeista kaljaa, tosin me juotiin vaan kahvia Hannan kanssa takkatulen ääressä. 







Hobittilasta lähdettyä nähtiin vielä pieni utelias vasikka, mikä yritti hamuta kaikkien käsiä suuhunsa :D


Illalla käytiin vielä iltakävelyllä pimeässä höyryävässä Rotoruassa. Käytiin kokeilemassa kuumavesiallasta, lämpöä noin 50-60 astetta. Nähtiin miten vesi kiehuu maassa.. Huhuh! 





perjantai 23. lokakuuta 2015

Rotorua se haiseva kaupunki torstaina 22.10.2015

Lähdettiin Taurangasta InterCity bussilla torstai aamuna kohti Rotoruaa. Matkaa Rotoruaan oli noin tunnin verran. 
Oltiin laitettu reissun alussa Pallontallaajiin viestiä, jos täältä löytyis muita suomalaisia reissaajia. Henkka laittoi viestiä, jo kun oltiin Hastingsissä ja sovittiin, että nähdään jossain välissä matkalla (mahdollisesti Rotoruassa). Nyt laiteltiin sitten Henkan kanssa viestiä ja sovittiin, että treffataan torstaina. 
Oltiin varattu The Grand Hotel Rotoruasta, siisti pikkuhuone omalla kylppärillä. 
Bussi toi meidät Rotoruaan infopisteelle noin 11 maissa. Käytiin suoraan varaamassa perjantaille Skyline Rotoruaan liput. Siellä olis mäkiautoilua, Skyswing ja muuta siistiä! Perjantaille varattiin liput katsomaan Hobitti kylää Matamataan. Bussi lähtee Hobittilaan perjantaina 13:15, eli koko aamupäivä on aikaa keksiä muuta siistiä. 

Suunnattiin seuraavasi etsimään motellia. Paikka oli aika lähellä infopistettä. Motelli oli siisti, respan täti mukava. Ainut miinus oli, että kylppärissä tosin ei toimi valo. 
Kysyttiin respassa, oliko joku suomalainen Henkka kirjautunut sisälle tai varannut huonetta. Ei ollut. 
Päästiin huoneeseen sisään ja saatiin tavarat pois rinkasta, kun joku koputti oveen. No Henkka se siellä koputteli. Oli tullut juuri meidän perään sisälle motelliin! Päätettiin lähteä kolmisteen Skyline Rotoruaan ja perjantaina hobittilaan.

Lähdettiin Henkan kyydissä Skyline Rotoruaan. Paikka oli aika lähellä Rotoruan keskustaa. Keskus näytti laskettelukeskustelta alhaalta. Oli "skyline" hissi mikä nostatti meidät ylös vuorelle. Oltiin ostettu liput kolmeen eri "tekemiseen" mäellä. Ekana mäkiautoilua pari laskua alas ja sitten vikana se hurjin, eli Skyswing. 
Mäkiautorata oli aika magee ja maisemat huisit! 




Ensiksi laskettiin ns. Kevyt lasku, eli harjoittelurata. Se oli hieman loiva ja mutkia täynnä. Matkalla nähtiin vähän dinoja ja muuta jännää. Rata tärisytti aika paljon.
Alas päästyämme suunnattiin tuolihissiin ja sillä noustiin vuorelle takaisin kohti uutta laskua.

 Henkka hississä menossa ylös

Me menossa hissillä ylös..

Viimiseks meillä oli vuorossa se Sarin pelkäämä Skyswing. Hanna ja Henkka oli enemmän fiiliksissä, kun Sari.. 

Äiti, iskä, sukulaiset, mummi, liian herkät.. Älkää kattoko tätä videota!


Video kertoo kaiken, joten se siitä.



Kuvat äipälle ja iskälle.

Lähdettiin Skylinestä ja päätettiin ennen iltamarkkinoita suunnata vielä luontopolulle kattomaan Rotoruan maisemia.. Käytiin katsomassa muutamaa vesiputousta ja koskea. Koskella oli pari paikallista kundia kanoottien kanssa. Toinen niistä jäi jumiin koskea laskiessa. Senei päässyt kunnolla pois pyörteistä ja näki ilmeestä, kun sitä ärsytti. Muutamien räpiköintiyrityksien jälkeen, se pääs jatkamaan matkaa. 
Käveltiin katsomaan ihan törkeen siistiä "luolaa" putouksen reunalla.



Jyrkkä pudotus kosken päällä

Polku kosken päähän.. 

Päästiin luontopolulta kohti hostellia ja päätettiin poiketa vielä torstain iltamarkkinoilla Rotoruan kylällä. Siellä oli paljon eri ruokia, vartaita, sipsiä, vohveleita, pullia, risottoja, puukäsitöitä.. Kaikkea. Tuoksu oli mieletön ja ruoka vielä parempaa.  






Aika nopeesti meni päivä. :D