tiistai 29. maaliskuuta 2016

Abel Tasman National Park 27.3

Vihdoin ja viimein! Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin pirteänä aamulla puol seiskan maissa. Startattiin auton nokka kohti Marahauta seiskalta ja ajoin pikkusta rallia vuorilla. Porche kuskin innoittamana, voin kertoo jokaiselle rallikuskille, että täällä on upeat tiet ajaa! Vuorilla pääsee kurvailemaan, kuin Ahveniston hevosen kengässä tai suolenkillä. Matka-aikaa navigaattorin mukaan kertyy 1h 30minuuttia, mutta mäpä kurvasin sen sitten tunti kymmeneen. Olin vähän aamu menoissa. Täällä hauskaa on, että linnuntietä matkaa saattaa kertyä, vain 20km, mutta vuorien ylitykset ja muut syö aikaa ja kilometrejä hurjasti. Täällä on joku amatööri suunnitellu tiet. Rallikuski Koponen kuittaa!
Oltiin hyvissä ajoin Marahaussa. Juotiin kahvit ja odoteltiin, että taxi vene noukkii meijät kahvilan takaa. Oikeesti ne haki meijät veneellä, mikä oli laitettu peräkärryyn kiinni. Peräkärry tuli traktorin perässä ja me turistit istuttiin siellä veneessä! Koska oli laskuvesi aika, traktorin piti ajaa pitkälle veteen, eli rannasta monta sataa metriä. Siellä me istuttiin ja ihasteltiin maisemia. Meille sattui komea venekuski! Se piti meille turisti kierroksen ja käytiin katsomassa hylkeitä. Hylkeitä täällä etelässä näkyy todella paljon. Käytiin katsomassa Split Apple Rock kivikkoa. Sitä sanotaan nimellä, koska se kuulemma näyttää halkaistulta omenalta.. 


Nähtiin monta eri biitsiä. Oltiin noin kymmenen maissa aamulla meidän biitsillä Bark Baylla. Jouduttiin ottaa lenkkarit pois jalasta ja kahlata rannalle. Biitsi oli kauniin keltaista hiekkaa täysi. 
Syötiin vähän lisää aamupalaa ja lähettiin kävelemään kohti Marahauta. 
Aloitettiin matka kiipeemällä ylös ja sen jälkeen tulikin riippusilta, mikä ylitettiin. 
Ekat biitsit oli kultaa! Sandfly Bay oli uskomaton, suosittelen kaikkia käymään siellä. Tässä kuvaa ylhäältä. 



Rantoja oli monia. Tässä kuva kartasta, missä näkyy biitsit. 
 

Metsä ja maisemat vaihtui jatkuvasti, oli saniaisia, havupuuta, palmua. Tie ja maapohja vaihtui myös. Oli valkoista hiekkaa, tummaa hiekkaa. 
Tavattiin ne kaks saksalaista kundia kenet tavattiin viikko sitten lähellä Pictonia kiiltomato leirintäalueella. Hassua! Ne käveli meitä vastaan. Pieni etelä saari! 

Anchorage on pieni kylä, missä on paljon loma mökkejä. Sinne pääsee vain veneellä. Upeita kesämökkejä ihmisillä siellä. 

Koluttiin vähän biitsejä täällä. Käytiin katsomassa Cleopatra's Pool paikkaa, mutta siellä ei mun mielestä ollu mitään erikoista nähtävää, poikkesi reitiltä n. 500m. Nähtiin siellä pooleja ja paljon perheitä uimassa. Jouduttiin siis valitsemaan pidempi reitti, koska päivällä oli korkea vesi. Aamulla oli laskuvesi. 

Lounastettiin upealla paikalla korkealla vuorella, mistä nähtiin meri. 

Käytiin myös Apple tree Baylla syömässä omenat ja ihastelemassa biitsiä. Uskomaton paikka. Tuli käveltyä noin vajaa kolmekymmentä tän päivän aikana. Suosittelen jokaiselle, joka rakastaa vaeltamista. Ilma meillä sattui hyväksi. Aurinkoa ja noin +24, kuitenkin reitillä sai olla viileässä, koska aurinko ei pilkottanut 24/7 metsässä. 

Adele ja fisherman saari toi kivoja maisemia reitille. 

Loppu pätkä Marahaulle oli biitsiä ja vuorta kaukana. Upeaa näköalaa. Käveltiin loppumatka laskuvesi aikaan, joten merivesi oli karannut pidemmälle. 

Laskettiin kilsoja noin 28-30, saatto olla pohjolaisen yläkanttiin. Hienoa oli kuitenkin ja aikaa meni noin 6,5 h mukaan lukien stopit.
Siitä voi jokainen maatikko ja matemaatikko laskea oliko totta vai ei. Hauskaa oli! 

Venekyyti kera traktorin laskuveden aikaan aamulla.

Alkumatkan silta oli kapea ja huikea.


Korkeenpaikan huligaanit. Turistiopas Koponen kera pelkäävän turistin.




Biitsejä oli monia.