perjantai 25. maaliskuuta 2016

Lautta kohti pohjosta!

Lähettiin ajelemaan lautalle aikaseen. Matka-aikaa Digbyn kämpiltä, mikä sijaitsi Mt Cookilla tuli vain vajaa vartti lautalle. Oltiin eilen tulostettu matkaliput valmiiksi ja käyty Nicin ja Markuksen kanssa katsomassa miten satamaan ajetaan. Matka oli siis iisi ja satamassa odoteltiin noin 45 minuuttia, kunnes oltiin ajettu auto laivaan ja ehkä vartti lisää niin istuttiin kahvilla näköala paikoilla.

Matka Etelä saarelle kesti noin kolmisen tuntia. Loppu matka Pictonin satamaan oli kaunista saaristoa. Seisottiin kannella ja ihasteltiin maisemia! Vesi oli kirkasta ja sinistä. Sää ei paljoa Wellingtonista eronnut, vaikka odotettiin suurtakin lämpötilan muutosta.

Pictonista suunnattiin auto kohti Nelsonia. Mun facebook sivuilta voi käydä katsomassa matkalla otetun videon. Ihan uskomattoman kaunita vuoristoa mitä ajettiin. Tiet oli serpenttiiniä ja kapeita, kuin mitkä. 

Pysähdyttiin noin tunnin ajamisen jälkeen leirintäalueelle, mikä löydettiin campermate appsin kautta. Ajateltiin, että ei ajeta turhan kauaa tänään. Klo oli jotain kaksi, kun saavuttiin leirintäalueelle. Tsekattiin paikat ja kirjauduttiin sisään. En oo ikinä ollut näin mageella leirintäalueella. Pitäjä antoi meille kaksi banaanimuffinsia ja tilalla oli eläimiä, joten saatiin pussi ruokaa vasikoille, lampaille, pupuille ja kaneille. Saatiin myös kartta missä saadaan kävellä, miten löydetään vesiputous ja mistä löydetään yöllä Kiiltomatoja!!! 
Muffinsit oli netin mukaan suussa sulavia ja niin ne olikin! Syötiin ne kahvin kera, nam! 

Käytiin kävelemässä leirintäalueella ja käveltiin noin 45 minuutin matka vesiputoukselle. Putous oli korkea ja jouduttiin kivuta kivikkoa ylös putoukselle.  Vesi tuli pienenä lorinana ylhäältä! Kaunista! 

Valmistettiin ruokaa ja käytiin illan pimeydessä katsomassa kiiltomatoja. Matkalla putouksille, mistä alotettiin matojen, eli pienien tähtien katsominen tavattiin villisika. En tosin kyllä nähnyt mitään, kuulin vain äänen! Oon onnellinen, että otin pari lasia viiniä ennen pimeeseen mettään menoa! Ääni olo järkyttävä ja meinasin laskea alle, kun sika juoksi meitä karkuun ja me juostiin toiseen suuntaan pimeessä metässä :D 
Löydettiin kuitenkin putouksille ja siellä istuskeltiin ja odotettiin kunnon pimeän tuloa noin puoli yhdeksään, kunnes ensimmäiset valopisteet, eli kiiltomadot näkyivät! 
Kiiltomadot on kuin tähtiä taivaalla, niitä voi tuijottaa vaikka kuinka monta tuntia!
Lähdettiin kuitenkin harpomaan pimeeseen metsään, että päästään ja löydetään takasin leirintäalueelle. 
Täällähän ei oo siis kunnon mobiilinettiä, kuten suomessa on. Kännykät ei toimi juuri yhtään ja tääkin leirintäalue oli ilman kuuluvuutta. Naurettiinkin, että onneks sika juoksi eri suuntaan, ettei sattunut pahemmin :D
Tavattiin illalla pari saksalaista kundia ja istuskeltiin niitten kanssa iltaa! Hyvin menee! 




Pictonin satama ylhäältä

Leirintäalueen herkkuja





Tältä näyttää sari aamukahvin kanssa. Sain netin mun luuriin vuorilla :D

Kiiltomatoja kattoo!

Tässä kuvaa laitumelta leirintäalueelta.