maanantai 21. maaliskuuta 2016

Wellington perjantai 22.3

Pakattiin aamusta loput romppeet autoon ja lähdettiin ajamaan Wellingtoniin. Oltiin luvattu, että käydään matkalla moikkaamassa heppa farmilla Poodlea ja koko perhettä. Oltais eilen saatu siellä illallinen ja oltais päästy leiriytymään Poodlen luokse, mutta meillä ei ollu aikaa mennä sinne..
Oltiin aamulla 10 Waipukuraussa ja juotiin aamu teet Poodlen ja teddyn kanssa. Istuttiin keittiössä ja Teddy ja Poodle selitti meille ajo-ohjeita Wellingtoniin. Saatiin meijän etelä saaren reissulle opossumi sukat, eli villasukat mitkä on tehty opossumista.
Käytiin hyvästelemässä Brian ja Mango ja annettiin niille vähän porkkanoita. Siinä on kyllä kaks ihan uskomatonta hevosta. Hepat oli saaneet vähän lisä kiloja. 

Ajettiin Nicin kanssa pikku hiljaa Wellingtoniin, pitämättä siis kiirettä. 
Maisemat matkalla on niin kauniit, silmä lepää. Sä näet kaukana vuoria, vieressä peltoa, laitumia, lampaita, lehmiä laiduntamassa.. On lintuja, isoja lintuja.. 


Pysähdyttiin muutamassa isommassa kaupungissa matkalla, yks niistä oli Maserton. Siellä käytiin kaupoilla. Voin antaa teille hyvän esimerkin tän maan ystävällisyydestä! Nici vähän tunarina kuskina, pysäköi auton vähän huonosti viivan päälle. Yritettiin ettiä maksuautomaattia, koska täällä pitää yleensä maksaa pysäköintimaksua. Ei osattu sitten käyttää masiinaa, kun vihdoin se löydettiin. Ajattelin, et ollaan vaan hetki ja päästiin kaupan ovelle, kun näin lippusedän, eli sakottajan. Juoksin takas autolle ja kysyin siltä, et saadaanko sakko tossa ja miten kaikki toimii. Se heitti meille tovin läppää siinä, ohjeisti pysäköinnissä ja makso meille 30 minuuttia ilmasta pysäköintiä. No perhana! 

Jatkettiin matkaa ja käytiin matkalla ostamassa pari pulloa viiniä. Pyydettiin myyjältä suositukset valkkariin ja punkkuun, mitä voitas viedä tuliaiseksi Wellingtoniin. 

Ennen Wellingtonia, sun pitää ylittää vuoret. Hemmetti oli mageeta! Kivuttiin jyrkkää mäkeä ylös vuorelle. Maisemat on ihan tajuttoman upeat. Paljon metsikköä ja ulkona visertää heinäsirkat, niin että äänii kuuluu sisälle, vaikka ajat autoa!!! 

Jäätiin huipulla vähän jumiin ja jouduttiin odottelemaan puolisen tuntia, koska joku oli kajauttanu kuorkin kumoon. Täällä on todella kapeat tiet ja vuorilla sulla on välillä nolla prosenttia mahdollista tehdä virhe! Se on kuolema kolkuttelemassa oveen, jos nukahdat rattiin, tai ajat liian reunaan. 

Päästiin kuitenkin jatkamaan matkaa pikkusista töräilyistä huolimatta. 

Saavuttiin Wellingtoniin illalla. Wellington on upea! Mä taidan olla vähän rakastunut tähän kaupunkiin! 

Täällä on meri vieressä, isoja rakennuksia, kauniita biitsejä, uskomattoman kauniita vanhoja rakennuksia. Kaikki kompaktisti koossa. 

Me majotutaan nyt neljä yötä mun tuttavan luona. Se asuu tämmösessä kimppa kämpässä. Täällä on myös yks suomalainen tyttö: Elina. 
Saatiin Nicin kanssa oma iso huone ja tiiättekö tunteen, kun pääset nukkumaan pitkästä aikaa sänkyyn!! 
Sama tunne, kun ostin viime viikolla hiustenkuivaimen. 5kk ilman, että pääset kuivaamaan sun tukkaa! Huh sitä fiilistä, kun saat suoran tukan! :D 

Syötiin kimpassa illalla. Nää valmistaa joka ilta yhteisen lounaan ja tänään oli tortilloja. Käytiin poikien kanssa ulkona tsekkaamassa kaupunkia ja baareja. Oltiin tosi väsyneitä, mut tsempattiin silti melkeen 2 asti yöllä! 

Huomenna alkaa cubadupa festarit! Heipat! 


Lisään videon vuorilta myöhemmin. 

Vuorilla

Wellingtonin rajoilla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti