Te Urewera National Park

Lähdettiin aamusta ajelemaan Tauposta kohti paikkaa x. Meillä ei siis oikeestaan ollu muuta hajua, kun että mietittiin menoa Gisborneen. Tulee vähän matkaa taas ylöspäin, mutta halutaan nähdä se. Gisbornessa on myös paljon työpaikkoja.

Ajeltiin Nicin kanssa aika rauhassa. Katsoin Camper Mate ohjelmasta, että Rosie Bay leirintäalue on matkan varrella ja arvostelujen perusteella se näytti hyvältä. Leirintäalue on myös ilmainen ja keskellä kansallispuistoa. 

Meijän matka meni hyvin. Olin unohtanu, vaan tarkastaa että tie 38, mikä vei kansallispuistoon ja leirintäalueelle oli hiekkatietä 3 tuntia. No mehän tajuttiin tää siis puolessa välissä, kun ihmeteltiin että eikö hiekkatie lopu ikinä! :D Tie oli myös hyvin kapea ja välillä pudotus alas oli jyrkkä. 

Leirintäalue on järven Lake Waikaremoana äärellä. Järveä ympäröi kansallispuisto Te Urewera National Park.

Kansallispuisto on vuoristoista. Autotie kulkee korkealla vuorella suurimmaksi osaksi. Tieltä näet järven. 

Nähtiin matkalla "villihevosia", koska niitä täällä ei ole. Eli siis jonkun paikallisen hevoset laidunsi vapaana. 

Oli korkeita puita. 

Me nähtiin myös aivan uskomattoman kaunis vesiputous, mikä laski korkealta vuorelta alas järvelle.

Löydettiin meidän leirintäalue. Se oli hieman piilossa ja sun piti oikeesti tietää mihin ajetaan. Onneksi olin laittanut navigaattorin pyörimään jo alku matkasta, täällä siis ei ollut puhelimessa kenttää. Mietittiinkin, että mitä tapahtuis, jos bensa loppuis tai ajettais ojaan. 

Meidän leirintäalueella majottui yksi pariskunta ja joku canadalainen kundi. Paikka oli hyvin hiljainen. Päästiin autolta suoraan uimaan järveen.

Rannassa mustia joutsenia ja niiden poikasia :)

Vesi oli hyvin kirkasta ja lämpöä riitti taas kevyet +26. 

Käytiin Nicin kanssa kiipeemässä paikalliselle näköala paikalle. Paikkansijaitsi korkeella vuorella ja sieltä näki koko järven ja vuoret. En ottanut puhelinta mukaan, joten kuvat jäi ottamatta. Kaunista oli silti!

Koska meidän juoksemis uhkaus oli pidettävä, otettiin menomatkalla hölkkää ja paluumatkalla vatsalihaksia. 

Käytiin iltauinnilla ja katseltiin kaunista järveä. 

Ihmeteltiin yön pimeydessä ääniä, mitkä kuului hyvin kovaa. Isot sammakot kurnutti kaislikossa :D 

Aamulla herättiin auringon paisteeseen. Otettiin aurinkoa, uitiin ja syötiin hyvät aamupuurot. 

Lähdettiin ajamaan kohti Gisbornea. Täällä olis viihtyny muutaman yön lisää, mutta meillä ei ollut riittävästi vettä mukana ja ruokakin oli vähissä. Säätiedotus oli lupaillut vesisadetta, joten parempi ajaa hyvällä säällä hiekkatie loppuun. 

Takaisin Taupossa

Majoituttiin Turangissa perjantai-lauantai välinen yö. Paikka oli reissaajien hostelli ja me pysäköitiin meijän auto parkkipaikalle pientä maksua vastaan ja saatiin käyttää suihkua ja muita tiloja vapaasti. Oli huippua päästä kuivaamaan hiukset hiustenkuivaajalla pitkästä aikaa! Täällä pienet asiat tuntuu niin isoilta.

Ajettiin lauantai aamuna Turangista takaisin Lake Taupoon. Matkaa tuli noin 50 kilometriä. Pysöhdyttiin matkalla syöttämässä sorsan poikasia ja isoja mustia joutsenia yhdellä venerannalla. Otettiin iisi päivä Taupossa. Syötiin piknikki rannalla, otettiin aurinkoa ja uitiin.

Majotuttiin samalla leirintäalueella, missä vietettiin ensimmäinenkin yö Taupossa, Reids Farm niminen paikka. Leirintäalue on hieno. Siellä on kristallin kirkas joki, näet aurinkoisella säällä pohjasta kaiken. Leirintäalue on iso, mutta aina viikonloppuisin täysi ja välillä vähän turhankin villi. Istuttiin iltaa kahden itävaltalaisen kundin kanssa, ne majottui meidän viereisessä autossa. 

Seuraavana aamuna käytiin joessa samu-uinnilla. Syötiin hyvät aamupuurot ja suunnattiin taas Taupon keskustaan järven rannalle makoilemaan. Käytiin pyörimässä keskustassa ja pidettiin tuttuun tapaan taas piknikkiä biitsillä. 

Illalla majotuttiin vielä viimeinen yö samaisella leirintäalueella.

Tavattiin sattuman kaupalla Rietta samalla leirintäalueella. Rietta on siis Hollantilainen  mimmi, mikä tavattiin heppatallilla Warkworthissa. Rietta esitteli meille uuden reissukundinsa. :D Porukka kävi flengaamassa jokeen flengipaikalla ja istuttiin iltaa. Käytiin Nicin kanssa vielä iltalenkillä kävelemässä Huka vesiputoukselle. Sinne oli matkaa kävellen noin 2km. 

Putouksella oli voimakas koski. Tää on siis sama joki, missä mekin uitiin(tosin 2km taaempana). 

Oli jo aika myöhä, kun palattiin takasin leirintäalueelle. Käveltiin pilkko pimeessä takasin. Hauskaa, kun kuuli vaan heinäsirkkojen sirinän. Niitä on täällä paljon ja ne pitää ihan mieletöntä meteliä.