Markus, meidän uus saksalainen tuttavuus tuli heti meidän herättyä aamulla katselemaan, kun me tehtiin aamupalaa ja keiteltiin aamukahvia.
Syötiin aamupala kimpassa nurtsilla istuen ja aamuaurinkoa katsellen. Täällä luvattu siis +27. Aurinko oli jo 9 maissa aamulla kuuma.
Pakattiin kamppeet ja lähdettiin katsomaan vesiputousta, mikä oli heti leirintäalueelle tultaessa. Vaihdettiin uimavaatteet ja päätettiin käydä uimassa. Putouksen vieressä kuohusi iso koski.
Me kiivettiin ylös putouksen päälle, missä oli rauhallinen "lampi" tyylinen uimapaikka. Paikassa oli vähän kiviä ja vesi oli kirkasta.
Uitiin muutamisen tunti ja päätettiin lähteä kiipeämään Mount Maunganui ylös. Vuori on Taurangan keskustan kupeessa. Eilen käytiin Nicin kanssa sen vieressä ottamassa aurinkoa.
Ajettiin peräkanaa vuorelle, koska meillä ei oikein oo tilaa autossa ja samalta näytti Markuksen auto.
Koska oli näin hyvä sää ja biitsi on vuoren vieressä melkein kaikki autoparkit oli viety. Me etittiin paikkaa varmaan tunti, kunnes löydettiin yheltä parkkialueelta sopivasti kaksi paikkaa.
Mä oon tän vuoren kolmisen kuukautta sitten Hannan kanssa kävelly ylös ja alas, mutta itseasias en reissusta juuri muista ja sillon tuuli niin pirusti.
Me kivuttiin vuorelle aika rauhassa ja pysähdyttiin matkalla ottamaan selfieitä. Reitti vuorelle on tosi iisi, hiekkatietä koko matka jyrkentyen ja jyrkentyen.
Matkalla oli siistejä paikkoja, missä pääsi kallion reunalle seisomaan. Huilattiin välillä penkeillä ja katseltiin lampaita ja pupuja.
Me käveleltiin joku tovi ylös. Aurinko paahti kuumasti.
Ylös päästyä uskalsin tehdä mitä en viimeksi tehnyt ja minkä lähelle en mennyt. Seisoin kallion reunalla ja katsoin alas! Meikän fiilis, oli ku linnulla!
Vuoren päällä oli just muutama päivä sitten ollu tulipalo ja sieltä oli yhdeltä alueelta kaikki pensaat palanut.
Lähdettiin kävelemään takaisin.
Tutustuttiin yhteen brittijäbään tässä leirintäalueella. Majotutaan siis samassa McLaren nimisessä parkissa Taurangan keskustan kupeessa. Tää on kyllä aika kiva paikka. No, mut joo. Brittijäbä oli huippu. Käytiin illan pimeydessä kimpassa katsomassa Markuksen, uuden kamun ja Nicin kanssa glow wormseja. Kuultiin, että ne asuu yöllä vesiputouksen kupeessa. Otettiin fikkari mukaan ja käveltiin alas metsään. Mä näin Henkan kanssa kiiltomatoja luolassa, mutta tämmöstä en osannu aatella! Joki lorisi vieressä, ilma oli kuin sademetsässä, kiiltomadot kiilsivät joka puolella! Kuin miljoonia tähtiä ympäriinsä! Käveltiin pilkkopimeessä metsässä ilman valoa. Välillä piti laittaa valo, ettei kävellä jokeen. Yritin ottaa teille kuvaa, mutta aika turhaa. Niitä pisteitä oli siis aina todella monia. Tää maa yllättää joks päivä!!