Valaita taivaalta käsin

Aloitin aamun aamuhölkällä biitsillä. Heräsin jo seitsemältä ja starttasin puoli kahdeksan ylös ja biitsille. Aamuaurinko nousi 7:40, joten sain hetken juosta pimeällä rannalla. Olin yksin isolla rannalla. Upea fiilis, kun kuulet vain aallot ja näet meren ja pitkän hiekkarannan. Aurinko nousi vuorien takaa ylös.

Oltiin eilen varattu valas retki Klo 14:00. Lentokenttä on meidän leirintäalueen vieressä, joten matka-aikaa ei tarvitse juuri varata.

Käytiin aamupäivällä katsomassa hylkeen poikasia vesiputouksilla. Putous oli Pictonista Kaikouraan tulevalla tiellä ennen Kaikouraa. Saatiin ajaa hetken matkaa ulos Kaikourasta. Hylkeen poikasia oli aivan uskomattoman paljon. Joki virtasi kävelyreitin varrella ja joen päässä oli vesiputous, missä uiskenteli yli kymmenen poikasta. Poikaset piti meteliä vedessä ja paini keskenään. 

Käytiin hakemassa kaupasta vähän välipalaa ja istumassa biitsillä piknikillä ennen lentoa.

Wings over whales oli yhtiö mikä otettiin näyttämään meille valaita. Reissu maksoi euroissa noin satasen ja päästiin pienois lentokoneella näkemään valaat. Lentokoneeseen tuli 5 muuta asiakasta + lentäjä. Oltiin paikalla jo puoli kaksi. Meijän lentäjä kertoi meille valaista ja mitä matkalla voidaan nähdä. Tänään oli nähty sinivalaita, mitkä on todella harvinaisia täällä. Meijän pilotti kysyi Kuka haluais istua edessä ja mähän siinä sitten kuuden muun tytön edessä olin heti, että MÄ. Tuttuun Sari tyyliin :D No pääsin eteen apparin paikalle. Mulla oli myös lentoratti mikä lie ja polkimet, mutta en saanut kuulemma niihin koskea :D
Kapteeni koponen, ootteko valmiina kysyin tytöiltä, kun noustiin lentoon. Unohdin muuten mainita, et meijän lentäjä oli komee :D

Lennettiin Kaikouran yli merelle. Sää oli aurinkoinen, joten meri näytti oikean värinsä, eli kuinka kirkas se oikeasti on.
Oltiin oltu taivaalla noin puolisen tuntia, kun Nici näki ensimmäisenä jotain tummaa vedessä. Käytiin katsomassa sitä ja yhtäkkiä pintaan ilmeni kaskelotti valas. Se oli pinnassa ainakin viisitoista minuuttia ja ihasteltiin sitä lentämällä ympyrää taivaalla. Otin videoita, mitkä löytää mun facebookista julkisena. Valas otti happea ja lopulta nähtiin, kun sen pyrstö loiskautti vettä ja se sukelsi. Kotimatkalla nähtiin sinivalas perhe! Oli pieni vauveli ja äiti ja isi valas. Uskomatonta!!!!
Meidän lentoaikaa sanottiin matkaa varatessa olevan 30 minuuttia, mutta taivaalla me oltiin tunti. Kyllä on eurojen arvoinen reissu, suosittelen kaikille ketkä tulee Kaikouraan!

Illalla laitettiin nuotio biitsille meijän leirintäalueelle ja istuskeltiin tulen äärellä pari tuntia ennen nukkumaan menoa.
Tää leirintäalue on muuten Peketa Beach Holiday Park Kaikourassa, suosittelen kaikille. Pääset leiriytymään rannalle autolla tai teltalla.
Kaikille ketkä ei muistanu, niin leiriydytään vieläkin leirintäalueilla autossa. On aika erilaista elämää. Täällä sain tänä aamuna urakalla etsiä hiustenkuivaajalle sähköpaikkaa ja löysinkin lopulta ulkoota pesuhuoneesta pistoke paikan. Suihkuja on kaksi, mutta nyt kun syksy tulee täällä ja ulkona viilenee on myös suihkussa viileä käydä. Meillä on täällä lämmin suihku, mutta se ei ole jokaisella leirintäalueella normaalina varustuksena. :D

Matka Kaikouraan maanantai 28.3

Startattiin mazda heti aamupalan jälkeen Nelsonista Kaikouraan. Ajettiin siis eilen Abelista Nelsoniin takaisin samalle leirintäalueelle.

Valittiin puoli tuntia pidempi reitti, että meidän ei tarvitsisi ajaa Pictonin läpi taas samaa tietä. 

Matka-aika kertyi nelisen tuntia ja päästiin ajamaan Blenheimin läpi ja näkemään upeat viinitilat. Matka oli kirjaimellisesti täynnä viinitiloja. Upeita tiloja molemmin puolin tietä! 

Pysähdyttiin matkalla myös Wairau joella, missä ajateltiin käydä kalastamassa. Päästiinkin joelle, mutta mun kalavermeet oli niin solmussa, että päätettiin siirtää kalastus reissua. Tää paikka kuhisi mäkäräisiä. Parisataa puremaa jalkaan ja käsiin, jatkettiin matkaa. 

Loppu matka Kaikouraan on meren rantaa pitkin. Siellä voi nähdä melkein joka pysähdyksellä hylkeitä. Näin kertoi myös poliisisetä, joka oli 200 x mukavampi, kuin Suomessa. Saatiin siltä uusi wunderbaumi meidän autoon, että ei nukahdeta matkalla. Halus, et meijän auto tuoksuu hyvältä! Lisäks saatiin kynä + ilmais lipuke kahviin, kahvila sijaitsi vieressä. 

Hylkeitä nähtiinkin ja paljon! Pysähdyttiin parilla levähdyspaikalla, missä kalliot ja ranta oli lähellä. Nähtiin todella läheltä hylkeitä.
Isoja aaltoja, upeita vuoria ja mahtavia karikoita näkyi myös! Kaikoura on upea! 

Käytiin varaamassa valas reissu huomiselle. Lennetään pienoislentsikalla katsomaan valaita! 

Kävin myös uusimassa mun siimat kelaan, nyt on upo uusi siima ja kaksi uutta uistinta + joki uistin. Pääsee testaamaan kalastusta tänään merelle.

Saavuttiin mukavalle leirintäalueelle. Täällä on biitsi, missä me majotutaan. 

Käytiin kalassa illalla nolla tuloksin. Oli laskuvesi, joten merivesi oli alhaalla. Päästiin kuitenkin biitsille kävelemään. Huomenna ehkä uusiks! 

Löydettiin biitsiltä pari ylläriä.. Eli ei napattu noita fisuja itse mitä kuvissa näkyy. Pieni hai ja snappereita.

Katsottiin illalla tähtiä ja näin elämäni ensimmäisen KUUN nousun pimeällä rannalla! Oli uskomatonta. Kuu nousi samalla tavalla, kuin aamu aurinko nousee merellä. Upeata. Olin ihan ällikällä lyöty, koska en oo koskaan kokenut kuun nousua.

Joki matkalta kaikouraan. 

Nici ajo ja mä nautin

 

Abel Tasman National Park 27.3

Vihdoin ja viimein! Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin pirteänä aamulla puol seiskan maissa. Startattiin auton nokka kohti Marahauta seiskalta ja ajoin pikkusta rallia vuorilla. Porche kuskin innoittamana, voin kertoo jokaiselle rallikuskille, että täällä on upeat tiet ajaa! Vuorilla pääsee kurvailemaan, kuin Ahveniston hevosen kengässä tai suolenkillä. Matka-aikaa navigaattorin mukaan kertyy 1h 30minuuttia, mutta mäpä kurvasin sen sitten tunti kymmeneen. Olin vähän aamu menoissa. Täällä hauskaa on, että linnuntietä matkaa saattaa kertyä, vain 20km, mutta vuorien ylitykset ja muut syö aikaa ja kilometrejä hurjasti. Täällä on joku amatööri suunnitellu tiet. Rallikuski Koponen kuittaa!

Oltiin hyvissä ajoin Marahaussa. Juotiin kahvit ja odoteltiin, että taxi vene noukkii meijät kahvilan takaa. Oikeesti ne haki meijät veneellä, mikä oli laitettu peräkärryyn kiinni. Peräkärry tuli traktorin perässä ja me turistit istuttiin siellä veneessä! Koska oli laskuvesi aika, traktorin piti ajaa pitkälle veteen, eli rannasta monta sataa metriä. Siellä me istuttiin ja ihasteltiin maisemia. Meille sattui komea venekuski! Se piti meille turisti kierroksen ja käytiin katsomassa hylkeitä. Hylkeitä täällä etelässä näkyy todella paljon. Käytiin katsomassa Split Apple Rock kivikkoa. Sitä sanotaan nimellä, koska se kuulemma näyttää halkaistulta omenalta.. 

Nähtiin monta eri biitsiä. Oltiin noin kymmenen maissa aamulla meidän biitsillä Bark Baylla. Jouduttiin ottaa lenkkarit pois jalasta ja kahlata rannalle. Biitsi oli kauniin keltaista hiekkaa täysi. 

Syötiin vähän lisää aamupalaa ja lähettiin kävelemään kohti Marahauta. 

Aloitettiin matka kiipeemällä ylös ja sen jälkeen tulikin riippusilta, mikä ylitettiin. 

Ekat biitsit oli kultaa! Sandfly Bay oli uskomaton, suosittelen kaikkia käymään siellä. Tässä kuvaa ylhäältä. 

Rantoja oli monia. Tässä kuva kartasta, missä näkyy biitsit. 

 

Metsä ja maisemat vaihtui jatkuvasti, oli saniaisia, havupuuta, palmua. Tie ja maapohja vaihtui myös. Oli valkoista hiekkaa, tummaa hiekkaa. 

Tavattiin ne kaks saksalaista kundia kenet tavattiin viikko sitten lähellä Pictonia kiiltomato leirintäalueella. Hassua! Ne käveli meitä vastaan. Pieni etelä saari! 

Anchorage on pieni kylä, missä on paljon loma mökkejä. Sinne pääsee vain veneellä. Upeita kesämökkejä ihmisillä siellä. 

Koluttiin vähän biitsejä täällä. Käytiin katsomassa Cleopatra's Pool paikkaa, mutta siellä ei mun mielestä ollu mitään erikoista nähtävää, poikkesi reitiltä n. 500m. Nähtiin siellä pooleja ja paljon perheitä uimassa. Jouduttiin siis valitsemaan pidempi reitti, koska päivällä oli korkea vesi. Aamulla oli laskuvesi. 

Lounastettiin upealla paikalla korkealla vuorella, mistä nähtiin meri. 

Käytiin myös Apple tree Baylla syömässä omenat ja ihastelemassa biitsiä. Uskomaton paikka. Tuli käveltyä noin vajaa kolmekymmentä tän päivän aikana. Suosittelen jokaiselle, joka rakastaa vaeltamista. Ilma meillä sattui hyväksi. Aurinkoa ja noin +24, kuitenkin reitillä sai olla viileässä, koska aurinko ei pilkottanut 24/7 metsässä. 

Adele ja fisherman saari toi kivoja maisemia reitille. 

Loppu pätkä Marahaulle oli biitsiä ja vuorta kaukana. Upeaa näköalaa. Käveltiin loppumatka laskuvesi aikaan, joten merivesi oli karannut pidemmälle. 

Laskettiin kilsoja noin 28-30, saatto olla pohjolaisen yläkanttiin. Hienoa oli kuitenkin ja aikaa meni noin 6,5 h mukaan lukien stopit.

Siitä voi jokainen maatikko ja matemaatikko laskea oliko totta vai ei. Hauskaa oli! 

Venekyyti kera traktorin laskuveden aikaan aamulla.

Alkumatkan silta oli kapea ja huikea.

Korkeenpaikan huligaanit. Turistiopas Koponen kera pelkäävän turistin.

Biitsejä oli monia.

Etelä saaren pohjois osa

Meijän piti mennä kävelemään Abel Tasman kansallispuistoon lenkki. Oltiin viime viikolla käyty kysymässä Nelsonin infosta tarvitaanko me mitä mukaan, tarviiko buukata reissua etukäteen yms. Infotäti ohjeisti meijät vaan ajoissa paikalle, kuulemma 8:30. No oltiin Marahau nimisessä kaupungissa 8:15 ja käytiin infossa kysymässä paikkoja vesitaxiin. Kaikki oli täyteen varattu, ei paikkoja. Jouduttiin siis siirtämään reissua huomiselle ja ostettiin nyt liput valmiiksi. 
Päätettiin tehdä tänään kierros etelä saaren pohjois osaan. Oltiin varattu kuitenkin Takakasta River inn nimisestä hostellista leirintäalue paikka seuraavaksi yöksi. Miksi ei siis kiertää tänään pohjois osaa. 
Ajettiin Takakaan, mikä on hippien valloittama pieni kylä. Kirjaimellisesti täynnä hippejä. Pysähdyttiin matkalla katsomassa näköalapaikkoja korkeelta vuorelta. 
Päästiin Takakakaan ja käytiin paikallisilla markkinoilla, missä oli myynnissä kaikenmoista. Ostettiin kahvit ja juotiin ulkona auringon paisteessa.
Täällä lämpöä vieläkin joku +23.
Check in River inn hostelliin, mikä oli aika erikoinen paikka. Näytti enemmän kummitustalolta. Me tosiaan yövytään täällä vaan yksi yö. 
Käytiin meijän majapaikan vieressä Wakoropupu springs paikassa. Siellä oli kiva pieni kävelyreitti, missä käveltiin kristallin kirkkaan joen rannassa ja käytiin katsomassa lampea mikä oli ihan oikeesti todella kirkas! Näytti siniseltä pohja! 


Ajettiin Pupongaan ja käytiin katsomassa etelä saaren pohjois pään "nokkaa", mikä on täynnä hiekkadyynejä. Täällä kiipeiltiin dyyneille ja katottiin korkeelta alaspäin meren rantaa ja aaltoja! Huikee paikka! 
Täällä käveltiin varmaan kuus kilsaa :D


Ajettiin Whararakiki beachille. Ranta ei siis ollut ihan autopaikan vieressä, vaan jouduttiin kipuumaan rinteitä ja laitumia pitkin, että löydettiin hiekkadyynit ja valkoinen biitsi! Tää oli kuin piilotettu tänne. Uskomattoman kaunis ja aallot ja kalliot elivät omaa elämää täällä! Huikeeta! Tämmösiä paikkoja lisää! 
Facebookista löytyy julkinen video täältä. Kävin kävelemässä biitsillä ja juoksemassa aaltojen mukana. 

Näköalapaikalta

Näältä voit nähdä Nelsoniin asti! Näköala paikka menomatkalla Takaan.

Kristallin kirkas vesi. 

Hiekkadyynejä

Whararakiki beach